Lukijalle

“Viime aikoina on syntynyt aivan uusi kirjallisuuden muoto, jota voitaisiin sanoa vaikka eloonjäämiskirjallisuudeksi. Se käsittää Rooman klubin papereista lähtien lukuisia kirjoja, joissa esitetään vakuuttavia seikkoja sellaisen näkemyksen puolesta, jonka mukaan nykyisellä maailmanmenolla joko yhteiskunnat ajautuvat niin pahoihin sotiin tai luonto tuhoutuu niin lopullisesti, että nykyisenlainen ihmiskunta häviää maan päältä.

Ne päämäärät, jotka ihmisten tai yhteiskuntien pitäisi saavuttaa, jottei tuhoa tapahtuisi, esitetään kaikissa tällaisissa kirjoissa hyvin yhdensuuntaisina: kansakuntien välisiä ristiriitoja käsiteltäessä olisi päästävä nykyisestä aseiden käytöstä rauhanomaisiin ratkaisuihin ja luonnon kulutusta olisi vähennettävä niin, ettei sen kestokyky ylity. Nykyinen kehityssuunta, joka johtaa yhä materialistisempaan ja luontoa kuluttavampaan maailmaan, olisi muutettava päinvastaiseksi.

Mitä sitten tulisi tehdä? Tähän kysymykseen ei vielä ole osattu juuri vastata. Useimmiten koko kysymys on sivuutettu ikään kuin epäasiallisena: yhteiskunnalliset teoriat katsotaan niin erilaisiksi kuin käytäntö. Tietysti on vastattu myös: “Meidän on ajateltava asioita aivan uudella tavalla” tai: “Meidän on muutettava yhteiskuntaa niin, ettei luontoa päästä tuhoamaan”. Mutta miten meidän tulisi asioita ajatella tai millä käytännön menetelmillä yhteiskunta voitaisiin muuttaa, jotta päästäisiin toivottuihin tuloksiin?”

Vuoden 1987 painos alkoi edellisillä sanoilla ja ne ovat tänään ainakin yhtä ajankohtaisia kuin neljännesvuosisata sitten. Maailman poliittiset ja taloudelliset ongelmat ovat pitkälti samoja kuin ennenkin. Aseita tuotetaan ja käytetään entiseen tahtiin. Luonnon kuormitusta ei ole pystytty vähentämään. Yleisen vaurauden kasvusta huolimatta köyhien määrä lisääntyy.

Ehdotetut parannuskeinotkin ovat pitkälti pysyneet samoina, yksittäisinä reaktioina esiin tulleisiin ongelmiin. Kun kalat hupenevat meristä, säädetään kalastuskiintiöitä, vaikka tiedetään sen suosivan suurkalastajia ja aiheuttavan työttömyyttä pienempien keskuudessa. Kun maaöljyn tuotanto uhkaa vähetä, lisätään kasvisperäisten öljyjen tuotantoa, vaikka tiedetään sen nostavan ruuan hintaa. Kun maailma koetaan liian maskuliiniseksi ja väkivaltaiseksi, vaaditaan naiskiintiöitä, vaikka aggressiivisia naisiakin löytyy joka tarpeeseen. Kun rikkaiden talous uhkaa lamaantua liialliseen lainanantoon, annetaan heille lisää lainaa. Kun demokraattiset yhteiskunnat uhkaavat sortua epädemokraattisten käytäntöjen seurauksena, vaaditaan vahvempaa johtajuutta, diktatorisempaa hallintoa.

Tämän kirjan mukaan edellä kuvatut ongelmat eivät ole erillisinä ratkaistavissa. Kaikilla niillä on yhteinen ideologinen perusta ja niin kauan kuin se on vallassa, olennaista muutosta parempaan maailmaan ei tapahdu. Kyseessä on ”kasva ja valtaa” ideologia. Sillä on uskonnollinen perusta, ainakin lännessä, ja poliittinen tuki kaikkialla. Ongelmaksi on muodostunut talous. Kasva ja valtaa talous on monella tavalla tuhoamassa yhteisen taloutemme perustaa, luontoa ihmisineen. Syy on selvä: maailman talouden kehittyessä yhdeksi globaaliksi taloudeksi, sillä ei ole enää mitään yhteistä syytä kasvaa, koska uutta vallattavaakaan taloutta ei ole; marsilaisillahan ei ole taloutta vallattavaksi. Siten kasva ja valtaa talous on yhä voimakkaammin kääntyvä itseään vastaan ja se merkitsee vastakohtaisuuksien syvenemistä, heikompien alistamista, luonnon kuormituksen kasvua ja jossain vaiheessa suurta katastrofia.

Mikään sen vähempi ei ratkaise kyseistä ongelmaa kuin kokonaan uusi ideologia, joka luo perustan nykyistä vähemmän aggressiiviselle politiikalle ja nykyistä vähemmän kuluttavalle taloudelle. Sellaisen esittäminen on tämän kirjan tarkoitus.

Koska kirjan perusta on ideologinen, sen esittämät käytännöt ovat ideaalisia. Ne näyttävät silti suunnan, mihin tulisi edetä niin pitkälle kuin se tässä monikulttuurisessa maailmassa on mahdollista. Asian tekee kuitenkin helpommaksi se, että tässä esitetyn ideologian mukaan rakennettu yhteisö sietää enemmän monikulttuurisuutta kuin nykyinen.

Kirja rakentuu kolmen ihmiskunnan kehitykselle olennaisen käsitteen, ideologian, politiikan ja talouden, pohjalle. Ajatus on se, että alussa on sana, usko johonkin ilmaisuun siitä, miten asioita hoidetaan kaikkien yhteiseksi hyväksi. Tätä kutsun ideologiaksi. Se määrittelee poliittisen rakenteen; miten hallitsijat valitaan ja miten he hallitsevat. Ideologiat kilpailevat vallasta poliittisella kentällä ja voittajat sanelevat myös talouden tavat ja säännöt. Talous mittaa poliittisen toiminnan menestystä ja antaa energiaa kansalaisille. Kaikkia tarvitaan. Sellainen yhteiskunta menestyy, jonka ideologia kehittyy muuttuvia poliittisia ja taloudellisia vaatimuksia vastaavasti.

Kaikkien osien lukeminen ei ole välttämätöntä vaikkakin suotavaa. Jos on kiinnostunut lähinnä taloudesta, mikä on tällä hetkellä kriittisin yhteisten huolien kohde, voi hyvin lukea vain kirjan kolmannen, taloutta koskevan osan.

Osia yhdistävä keskeinen käsite on tieto; kehitys on tiedon, yleisesti ottaen informaation, kehittymistä. Kirjan esittämä ratkaisu on yksinkertainen. Olennaista on löytää tieto siitä, miten sellainen globaali yhteisö eri tasoilla rakentuu, jossa yksittäisten ihmisten omaksumat tiedot parhaiten kehittävät yhteisen tietouden aluetta.

Tämä kirja ei ole tarkoitettu tiedemiehille, ei poliitikoille eikä talousjohtajille. Heitä kiinnostavista kysymyksistä on jo aivan riittävästi kirjoitettu muualla. Tämä on tarkoitettu tavallisille kansalaisille, jotka ovat huolissaan politiikan ja talouden nykyisestä tilasta. Tämä on yhdistäväksi aatteeksi mutta myös uudenlaisen käytännön esittäväksi vaihtoehdoksi kaikille niille, jotka ovat kriittisiä nykyisenkaltaiselle poliittiselle järjestelmälle ja sille rakentuvalle, pankkien ja suuryhtiöiden valtaan perustuvalle taloudelle.
Vihdin Oravalassa huhtikuussa 2012
Matti Hyryläinen

Postuumisti

Matti Hyryläinen kuoli keväällä 2013.
Tämä teos on julkaistu hänen toivomuksestaan.

Matti Hyryläisen perikunta

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s